Tätä kirjoittaessa olen päässyt tilaan, jossa kaikki on hetken todella seesteistä. Kirjoitin esseetä, laitoin ruuan, join hyvän oluen. Tilanne, jossa mikään ei vaivaa. Kävellessä kotiin mietin miten voikin olla, että olen päässyt yli kaikesta minua painaneesta. En näe enää asioita, kuten ne ennen näin. Kaikessa rauhallisuudessaan minut on vallannut täyttymys, joka antaa tilannetajun ja ymmärryksen. Mahdollisuuden aitoon dialogiin.
Astun askeleen alikululta, anna hali kulta
alitajuisesti alta riman
alitan jälleen priiman
alemmuudelle,
ei alennuksia
ei alihankintaa
alhon kautta alkoon, alkosta se lippuviina
nousee päähän eli salkoon
altavastaajana vastaajaan vastaamatta, valitan
vastaantulijan kysymyksiin vastaan vaivihkaa
varoitan
aloitan
alin askelma alhaalta laskettuna
.
.
.
.
al dente, vihdoin valmis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti